perjantai 27. heinäkuuta 2012

Enkeleitä onko heitä?

No enpä tiedä, mutta jos onkin, toivon etteivät ole kovin pelottavia. Siis semmoisia "taivaalliset sotajoukot"- tyyppisiä enkeleitä. Mieluummin sellaisia kuin kirjassa Pikkuenkelin vesikoe.





Kirjassa Pikkuenkeli on hivenen ajattelematon tohelo, mutta hyväsydäminen ja kiltti. Ja saa omaksi ihmisekseen villin pikkuviikarin, joka on onnistunut saamaan edellisen suojelusenkelinsä sairaslomalle. Pikkuenkeli yrittää kaikkensa, mutta koska on vasta pieni ja vähän höpsö, ei ihan onnistu aina tavoitteissaan.

Luin kirjan vuosia sitten, ja pidin hurjasti. Taidan etsiä sen käsiini huuto.netistä tai muusta vastaavastai hyväksi havaitusta ostospaikasta. Keräilen muutenkin tätä nykyä niitä lastenkirjoja, joista itse pidin pienenä.
Myöhemmin voin kertoa esimerkiksi Koiramäki- kirjoista ja Rasavilli Piltti- kirjasta, josta ostin kokoomateoksen viime kuussa!

Mutta nämä enkelit. Aloin pohtimaan enkeleitä, kun lueskelin aamupalapöydässä vanhempieni keittiönpöydän ääressä uutta Kotimaa- lehteä (kristillinen viikkojulkaisu, joka tulee kaikille Suomen ev-lut- seurakunnan jäsenille). Lehden juttusarjassa kerrottiin tarinasta, jonka mukaan joku enkeli kavereineen (jo tämä kohta oli hurjan söpö) laskeutui Israeliin Pääsiäisen jälkeen, ja alkoi kirota kaikkia piikikkäitä kasveja. Jumala kysyi, että mikäs tämä tempaus nyt on, ja enkelit vastasivat, että kiroavat piikkikasvit, koska ne muistuttavat Pääsiäisestä ja Jeesuksen kärsimyksistä. Jumala käski enkeleiden lopettaa hölmöily! Nimenomaan tuo kohta, jossa Jumala käskee lopettaa hölmöilyn, on sellainen... siitä tulee mieleen isä, joka toruu lempeästi vähän sivupolulle hairahtuneita pieniä lapsiaan, jotka eivät tarkoita mitään pahaa vaikka erehtyvätkin.

Joskus valitin B:lle, miten hirvittää vähän sellaiset Raamatun kohdat, joissa puhutaan Taivaallisista sotajoukoista, koska ei ne nyt mitenkään kovin rauhaisaa kuvaa taivaasta maalaa! Ja mä kun tahtoisin ajatella, että taivaassa kaikki on hyvin, kukaan ei halua toiselle pahaa ja muutenkin. Niin mihin sitten sotajoukkoja tarvitaan? Tänne maahanko? Entäs sitten kun ihmiset on kaikki taivaassa, mitäs ne sotajoukot sitten tekee?

Edelleenkin pidän enemmän siitä vähän naiivista kuvasta, joka mulla enkeleistä on. Tykkään ajatella enemmän pientä ja hurjan tehokasta Pikkuenkeliä joka kasteli siipensä ja ripusti ne sitten narulle kuivumaan ja ihmetyttämään ihmisiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti