Pieneen yksiöön muutettuani en ole käyttänyt alkoholia ollenkaan. Kerran taisin ostaa saunajuomaksi siiderit itselleni ja B:lle, kun kävin saunomassa. En vain ymmärrä, miksi joisin yksinäni.
Koko juttu tuli mieleen eilen, kun kävin lääkärissä, joka kysyi alkoholinkäytöstäni. Vastasin rehellisesti, että en käytä. Perustelin sitä suvussa olevalla alkoholismilla, ja lääkärin mielestä on fiksu valinta olla käyttämättä lainkaan alkoholia.
Toisen lääkärin luona samana päivänä kerroin samalla lailla, en käytä alkoholia koska suvussa on alkoholismia. (Ei, en käytä myöskään kovia aineita, vaikkei perheessä yhtään narkkaria olekaan.)
Jos olisin sanonut, että käytän alkoholia, olisinko joutunut perustelemaan myös käyttämiseni syyt? Miksi ihmeessä pitää perustella käyttämättömyys, kun käyttöön ei kukaan pyydä perusteluja? En ymmärrä!
Mulla on perusteluja alkoholin käytölle ihan seurasta riipuen käytettäväksi. Kaikki on kyllä ihan totta, mutta perustelen eri ihmisille eri tavalla.
- En käytä alkoholia, koska en pidä sen mausta
- En käytä alkoholia, koska suvussa on paljon alkoholismia
- En pidä siitä hallitsemattomasta tunteesta, jonka alkoholi aiheuttaa
- Pelkään krapulaa, joten en käytä
- En halua päätyä tekemään taas jotain tosi tyhmää, mitä saa myöhemmin katua
Edellisen kerran kun käytin alkoholia, siis ihan huolella, tein jotain niin raivostuttavan typerää, että olen siitä itselleni vieläkin vihainen, vaikka aikaa on pari kuukautta. Ihmisen pitäisi pysyä niin tolkuissaan, että ymmärtää mitä tapahtuu ja osaa sanoa ajoissa EI. Vielä parempi olisi pystyä olemaan joutumatta sellaisiin tilanteisiin, joissa täytyy niitä kahta kirjainta käyttää.
Oletan siis, että jos en olisi juonut kahta siideriä, en olisi harhaillut väärään sänkyyn nukkumaan, ja jos olisinkin, olisin osannut sanoa että et tule viereen nukkumaan, tai ainakin sen jälkeen olisin osannut stopata homman. Koska en ajatellut, päädyin pettämään ja se kaduttaa.
Että jos käyttää alkoholia, voipi päätyä tekemään jotain tajuttoman typerää, mikä voi kaduttaa pahimmassa tapauksessa lopun ikää. Jos olisin oikein tosi positiivinen, kääntäisin tämän niin, että virheistään voi oppia. Tämän virheen olisin mieluummin jättänyt tekemättä.
Et käytä alkoholia mutta kuulostaa että olet kuitenkin käyttänyt. Oletko koskaan ollu oikeasti kännissä vai pelkästään hiprakassa? Miksi pelkäät krapulaa?
VastaaPoistaTätä siis kysyy myös alkoholiton. En ole itse koskaan ollut kännissä saati krapulassa, mutta en silti miellä itseäni absolutistiksi. Koska tuntuu etten kyllä mikään ääri kieltäytyjäkään ole. Maistaa voin mutten juoda rupea. Anteeksi tällainen hyökkääminen blogiisi, mutta oli pakko kirjoittaa jotain kun aihe on aika lähellä itseäni myös :)
Olen käyttänyt alkoholia _vähän_, eli kai kahdesti juonut kunnon tukkihumalan. Tällä ruumiinpainolla sellaisen humalan saa todella helposti. Hiprakka on vielä ihan kiva, silloin voi puhua höpsöjä ja tehdä hupsuja asioita, joskin vielä tietää omat rajat selvästi.
PoistaKrapulaa pelkään, koska pelkään oksentamista. Ja pelkään myös, että krapulan iloinen seuralainen on migreeni, johon liittyy myös oksentaminen.