Uuden vuoden lupauksia

Vuoden vaihteessa on tapana tehdä jos jonkunlaisia lupauksia. Suurin osa niistä ahdistaa, koska tuntuu että ne on pakko saada pidettyä, eikä niitä yleensä saa.
Joskus on kuitenkin ihan hyvä tehdä lupauksia joita toteuttaessa parantaa omaa tai muiden oloa. Henkistä tai fyysistä, sillä ei niin väliä, ja sitä paitsi ne on muutenkin monesti käsi kädessä. Jos on hyvä kunto, on monesti mielikin vähän parempi ja toisin päin. Jos ei masenna ja ahdista koko aikaa, jaksaa käydä kävelyillä ja olla reippaampi.

Tänä vuonna päätin panostaa omaan hyvinvointiini. Monta kertaa on tullut huomattua, että mulla on ihan surkea itsetunto. Mieskin aina välillä huomauttaa, joten pakkohan se on ollut myöntää.
Mutta tänä vuonna meininki muuttuu! Tänä vuonna alan panostaa siihen, että itsetunto kehittyis edes vähäsen paremmalle tolalle. Tänään, 1.1.2015, aloitan onnellisuuspäiväkirjan. Joka ilta kirjoitan ylös mistä olen ollut onnellinen tänään. Eihän sen pidä olla iso juttu, pienetkin asiat riittää. Tänään riittää esimerkiksi se, että Hukkaa ei pelota enää, se on taas oma höperöntti itsensä. Samaan päiväkirjaan kirjoitan myös onnistumispäiväkirjaa. Missä olen onnistunut tänään. Eikä senkään pidä olla iso juttu, esimerkiksi että jaksoin pelata lasten kanssa koko kierroksen Yatzya menettämättä kertaakaan hermojani. Pieniä pieniä juttuja, koska joka päivä sitä onnistuu jossakin.

Toinen (todennäköisesti) merkittävä seikka tässä projektissa on valokuvaprojekti, jossa mies lupasi auttaa. Joka viikko pitää saada yksi onnistunut valokuva minusta. Sellainen valokuva, jonka voi julkaista. Huono itsetunto väittää joka kuvasta että se on epäonnistunut ja olen ruma ja yäk. Tekee hyvää joutua joka viikko kameran eteen (vaikka huomaamattakin).

Viime vuodelta taitaa olla olemassa pari onnistunutta valokuvaa minusta. Tänä vuonna niitä tulee toivottavasti vähintään se 52. Todennäköisesti ei tule niin montaa, mutta se ei haittaa. Tärkeintä on yrittää!


Päätin myös opetella olemaan kiltti itselleni. Jos on masentanut koko syksyn, on turhaa alkaa morkkaamaan itseään siitä ettei ole saanut tehtyä asioita X, Y ja Z asianmukaisesti. Jos masentaa ja ahdistaa, asioita ei saa tehtyä. Onhan se nyt selvä. Tähän kiltteyteen kuuluu myös se, että opin pyytämään apua ajoissa.